Riista asiat

1 2 3 4

Suomen riistakeskus on julkaissut uudet riistametsänhoidon työohjeet

Julkaistu3.11.2015 | Kirjoittanut Petri Siironen

Suomen riistakeskus on julkaissut uudet riistametsänhoidon työohjeet. Niiden tarkoituksena on modernisoida talousmetsien hoitoa vastaamaan sekä 2000-luvun metsänomistajien että riistan tarpeita. Riistametsänhoito on esillä myös Metsämessuilla 6.–8.11.2015.

Riistametsänhoidon työohjeet sopivat hyvin tavallisen talousmetsän hoitoon ja useimpien ohjeiden soveltaminen onnistuu helposti omatoimiselta metsänomistajalta. Metsänhoitotöissä riista voidaan ottaa huomioon läpi metsikön kiertoajan, ja menetelmät ovat hyvin kustannustehokkaita. Yksityisten metsänomistajien lisäksi tavoitteena on innostaa ammattilaisia viilaamaan metsätalouden toimintatapoja paremmin riistaa huomioon ottaviksi. Suomen riistakeskus toivoo, että samalla kun huolehditaan metsän puuntuotantokyvystä, turvataan myös riistan elinolosuhteet, metsän monimuotoisuus ja kaunis maisema.

Riistalle ravintoa ja suojaa

Metsäkanalinnut menestyvät parhaiten monimuotoisessa sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. Ihanne on vähintään kolmen puulajin metsä, jonka vaihtelevuutta tuetaan riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä jättämällä tai metsän peitteisyyttä ylläpitävää jatkuvaa kasvatusta suosimalla. Monipuolinen puusto tarjoaa riistalle elintärkeää suojaa.

Ravintokasveista mustikka on metsäkanalinnuille tärkein. Yhtenäiset mustikkavarvikot ovat erityisen merkittäviä poikueille, jotka tarvitsevat varvikon suojaa ja mustikan lehdillä elävää hyönteisravintoa. Mustikan menestymistä edistetään suosimalla luontaisia uudistamismenetelmiä ja toteuttamalla harvennushakkuut ajallaan.

— Riistametsässä on tärkeää, ettei se ole liian siistitty ja puistomainen, kiteyttää Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Janne Miettinen.

Tulevaisuuden metsänhoitoa

Riistametsänhoito edistää metsien virkistyskäyttöä samalla, kun se on varautumista ilmastonmuutokseen, metsätuhoihin ja puunhinnan muutoksiin.  Koska riista on osa metsän tuottoa, kasvattaa riistarikkaus yhdistettynä kannattavaan metsätalouteen metsän kokonaisarvoa.

Suomen riistakeskuksen Metsämessuosasto keskittyy tänä vuonna juuri riistametsiin. Paikalla on joka päivä asiantuntijoita, jolta voi kysyä neuvoa omien metsiensä hoitoon.

—Haluamme rohkaista metsänomistajia keskusteluun, vuoropuheluun ja uteliaisuuteen riistametsien suhteen. Toivottavasti metsänomistajat löytävät osastollemme, toivoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mirja Rantala.

Riistametsänhoidon työohjeet on kehitetty yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, metsäammattilaisten ja metsänomistajien kanssa. Suomen riistakeskus pyrkii saamaan riistametsänhoidon osaksi suomalaisen metsätalouden arkea.

Työohjeet

Lähde: Riistakeskus

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat

Keski-, ja PohjoisPohjanmaalla rajut lyhennykset linnunpyynti aikoihin

Julkaistu23.8.2015 | Kirjoittanut Petri Siironen

Metsäkanalintujen metsästysajat päätetty

21.08.2015

Syksyn metsäkanalintujen metsästysajat on päätetty. Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan alueellisilla rajoituksilla. Heinä-elokuun vaihteessa tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metson, teeren ja pyyn esiintymistiheydet ovat noin 15–20 prosenttia viime vuotta alhaisemmat ja osassa maata riekon kanta on edelleen heikko. Tämä johtuu suurelta osin kesän kylmistä säistä, jotka vaikeuttivat lintujen pesimistä.
Metsästysrajoitukset perustuvat tämän kesän laskentatuloksiin. Viime vuoteen nähden riistakolmioita laskettiin merkittävästi aktiivisemmin ja laskettujen kolmioiden määrä nousi 975 riistakolmioon. Metsäkanalintujen metsästystä voidaan nykyisin rajoittaa tuoreiden tietojen perusteella vielä ennen syksyn metsästyskauden alkamista. Rajoitusjärjestelmän uudistus tuli voimaan vuonna 2011, jolloin uudistettiin koko riistahallintoa. Rajoitusten avulla varmistetaan, että metsästys on kestävää.

Metson rauhoitus

• Metso on rauhoitettu Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Outokummun ja Polvijärven kunnissa, Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia, Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia sekä Varsinais-Suomen maakunnassa.

Metson metsästysajat

• 10.9.–30.9. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervola ja Tornion kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.
• 10.9.–15.10. Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntia sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia.
• muualla maassa metsästysaika on 10.9.–31.10.

Teeren metsästysajat

• 10.9.–30.9. Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa.
• 10.9.–15.10. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia, Satakunnan maakunnassa lukuun ottamatta Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Merikarvian, Pomarkun, Porin ja Siikaisten kuntia, Pirkanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kihniön ja Parkanon kuntia, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Hartolan, Heinolan ja Sysmän kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia.
• muualla maassa metsästysaika on 10.9.–31.10. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa.

Pyyn metsästysajat

• 10.9.–30.9. Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa.
• 10.9.–15.10. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhavan kuntia sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia.
• muualla maassa metsästysaika on 10.9.–31.10.

Riekon metsästysajat

• 10.9.–20.9. Kainuun maakuntaan kuuluvassa Suomussalmen kunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvassa Posion kunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.
• 10.9.–30.9. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kittilän, Kolarin, Muonion ja Sodankylän kunnissa.
• 10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.
• muualla maassa riekko on rauhoitettu

Kiirunan metsästysajat

• 10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
• muualla maassa kiiruna on rauhoitettu

Maakunta- ja kuntarajat:http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/tilaston_pohjakartta_a3_0.pdf
Metsäkanalintuasetus:http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/riistatalous/lainsaadanto/asetukset_4.html

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 0295 162 338
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat

Riistakolmioiden kesälaskenta 2015

Julkaistu26.7.2015 | Kirjoittanut Petri Siironen

Riistakolmioiden kesälaskenta 2015

Tästä linkistä seuraamaan laskennan tuloksia: https://riistakolmiot.fi/live/omat-raportit/

Metsäkanalintujen taantuma jatkuu – kylmä kesä heikensi poikasten selviytymistä

Tiedote Riista 06.08.2015

Kaikkien metsäkanalintujen kannat heikkenivät viime vuodesta. Lintukannat heikkenivät voimakkaammin Etelä-Suomessa kuin pohjoisessa.  Metsäkanalinnut laskettiin 25.7.–5.8. välisenä aikana 841 riistakolmiolla koko maassa.

Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Teeri-, pyy- ja riekkokannat ovat nyt alhaisempia kuin 10 vuoden aikana keskimäärin, kun metsokanta on sama kuin 10-vuotiskauden keskiarvo.

– Lintukannat ovat noin 60 prosenttia huippuvuosista 2011–2013. Pitkällä aikavälillä kantojen koon vaihtelu on tyypillistä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijaPekka Helle kertoo.

Myös viileä ja sateinen kesä on todennäköisesti aiheuttanut metsäkanalintujen poikaskuolemia.

Metso- ja teerikanta pienenivät

Metsokannan tiheys aleni viime vuodesta noin 15 prosenttia. Suuntaus oli sama valtaosassa Suomea, mutta Lapissa, Kainuussa ja osassa eteläisintä Suomea tiheys jopa kasvoi hieman. Korkeimmat metsotiheydet havaittiin Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Jyrkimmin metsokanta pieneni Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

– Metso selvisi talvesta jonkin verran tavanomaista huonommin. Metson lisääntyminen oli hieman normaalia heikompaa, ja osassa keskistä Suomea lisääntymistulos oli jopa hyvin huono.

Myös teerikannan tiheys aleni vuodesta 2014 noin 15 prosenttia lähes koko maassa, eniten Lounais-Suomessa ja Oulun alueella. Teerikanta kasvoi Kaakkois-Suomessa, ja Kainuusta, Pohjanmaalta sekä Pohjois-Karjalasta löydettiin tiheimmät teerikannat. Teeri selviytyi talvesta jonkin verran tavanomaista heikommin. Poikasia syntyi koko maassa lähes normaali määrä, mutta alueiden välillä oli melkoisia eroja.

Pyykanta pieneni, riekkokanta viime vuoden tasolla

Pyykannan tiheys pieneni noin 20 prosenttia lähes koko maassa. Aivan eteläisessä Suomessa kanta vahvistui hieman viime vuodesta, Kainuun ja Lapin kannat olivat ennallaan. Jyrkimmin kanta pienentyi Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Tiheimmät pyykannat olivat Uudellamaalla ja Hämeessä. Pyy lisääntyi ja selviytyi talvesta keskimääräisesti. Poikasosuudessa oli alueellista vaihtelua, ja esimerkiksi Pohjanmaalla poikasten osuus kannasta oli huomattavan alhainen.

Riekkokanta oli viime vuoden tasolla, mutta kuitenkin tuntuvasti alhaisempi kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Kanta pieneni selvästi Oulun alueella, mutta Lapissa muutosta viime vuoteen ei ollut. Kainuussa kanta on hieman kasvussa. Riekko selviytyi talven yli hieman viime vuotta paremmin, mutta selviytyminen oli pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi.

– Poikasten osuus kaikista yksilöistä oli lähes tavanomaisella tasolla, ja Lapissa jopa hieman keskimääräistä korkeampi. Ylä-Lapin tilanteesta saadaan tarkempi kuva, kun koira-avusteiset laskennat valmistuvat, Helle sanoo.

Suurin osa, noin 75 prosenttia, laskentatuloksista palautettiin Luken riistakolmiot.fi-järjestelmän kautta. Laskentatuloksia pystyi seuraamaan verkkopalvelussa lähes reaaliajassa. Vuonna 2014 käyttöön otetun järjestelmän avulla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä käsin tallennusta.

Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin valtakunnan laajuisena 27. kerran. Riistakolmio on metsäiseen maastoon sijoitettu 12 kilometrin pituinen, kolmionmuotoinen linja, joka on merkitty maastoon pysyvästi. Laskennan tekevät pääosin metsästäjät vapaaehtoistyönä. Tänä vuonna riistakolmioita laskettiin 8000 kilometrin matkalta. Luke hyödyntää aineistoa muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat

Vaikuta riista-asioihin kansalaisaloitteella

Julkaistu17.2.2015 | Kirjoittanut Petri Siironen

 

Vaikuta riista-asioihin kansalaisaloitteella, Esim. kannata lakiehdotusta kanahaukan kokonaisrauhoituksen purkamisesta.

Riista-asioihin voi vaikuttaa myös Kansalaisaloite.fi-palvelussa, joka avattiin 1. joulukuuta vuonna 2012. Palveluun on jo ilmestynyt riista-alaan liittyviä aloitteita esimerkiksi eläimiin, metsästykseen ja aseisiin liittyen. Aloitteita voi käydä tukemassa palvelussa tai sinne voi luoda oman aloitteen. Kansalaisaloitteen etenemiselle eduskunnan käsittelyyn edellytetään 50 000 kannatusilmoitusta.

Tällä hetkellä palvelussa on esimerkiksi lakiehdotus kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta, aloite eläinten aseman ja oikeuksien parantamisesta sekä eläimen omistajan vastuun lisäämisestä. Myös vaihtolupa käytännön lisäämistä ampuma-aselakiin ehdotetaan sekä ympäristönsuojelulain muuttamista ampumaratoja koskevissa asioissa. Sivulta löytyy myös kansalaisaloite suurpetokantojen rajoittamisesta aloitteessa vaaditulle tasolle.

Kansalaisaloitteen vireillepanijana voi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Tarkemmat ohjeet ja muotovaatimukset löytyvät kansalaisaloite.fi-sivulta.

Kansalaisaloite.fi-sivusto

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat

Urosteeren pyyntiin jatkossa myös tammikuussa

Julkaistu17.6.2014 | Kirjoittanut Petri Siironen

Maa-ja metsätalous ministeriö esittää muutosta metsästysasetukseen urosteeren osalta. Toteutuessaan se tarkoittaa myös Keski-Pohjalaisille pystykorville mahdollisuutta päästä pureskelemaan teereen kynsiä tammikuussa, hyvinä teeri vuosina. Alla lainaus mmm:än sivuilta.

Teeren metsästys halutaan sallia myös tammikuussa

17.06.2014

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa teerelle lisää metsästysaikaa alueille, joissa teerikanta on runsas. Nykyisin teeren metsästysaika alkaa 10.9. ja kestää lokakuun loppuun asti. Tänään lausunnoille lähetetyssä esityksessä urosteeren metsästys sallittaisiin valituilla alueilla myös 1.1–20.1.

Tammikuun metsästys sallittaisiin Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia. Talven metsästys sallittaisiin näillä alueilla sellaisina vuosina, jolloin teeriä on esiintynyt laskennoissa runsaasti. Esitys perustuu Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmaan.

Teerikanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana eli metsästys ei ole verottanut sitä liikaa. Kasvanutta kantaa halutaan nyt hyödyntää myös metsästyksessä. Teerikantaa arvioidaan joka vuosi laajoilla riistakolmiolaskennoilla heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee ja tarvittaessa rajoittaa metsästystä laskentatulosten perusteella.

Tammikuussa metsästys on haastavaa, koska lumi tukkii suuren osa metsäteistä. Metsästäjät liikkuvat hiihtäen tai lumikengillä, joten saalis jää pienemmäksi kuin syksyllä, eikä teerikantaa siten veroteta kohtuuttomasti. Jos kanta-arvio lähtee laskuun tai joltain alueelta ei saada riittävän kattavaa laskentatietoa, maa- ja metsätalousministeriö kieltää teeren talvimetsästyksen erillisellä asetuksella.

Talvinen teeren metsästys on perinne, jota etenkään nuoret metsästäjät eivät ole päässeet vielä kokeilemaan. Urosteeriä sai edellisen kerran metsästää talvisin 1980-luvulla. Ruotsissa teeriä saa pyytää talvisin, joten suomalaisia metsästäjiä on matkustanut myös sinne metsälle.

Lisäksi asetusluonnoksessa rauhoitetaan mäyrä ja kettu kokonaan niiden poikasaikana. Mäyrällä tämä on 1.4.-31.8. ja ketulla 1.4.-31.7. Lisäksi asetuksessa aikaistetaan peltopyyn ja pidennetään muflonin metsästysaikaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 0295 16 2338
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 0295 16 2432
vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti, puh. 0295 16 2419

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat

Suolistoloismadoilla erilaisia vaikutuksia metsäkanalintuihin

Julkaistu15.2.2014 | Kirjoittanut Petri Siironen

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön tutkija Marja Isomursu on väitöstyönään Oulun yliopistossa tutkinut suolistoloisten vaikutusta metsäkanalintuihin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kanssa.

Alla olevasta linkistä tutkimukseen.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=3802

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista, Arkisto, Riista asiat
1 2 3 4
Linkkilista